TruBlood

Oltiin perjantaina Makuunissa vuokraamassa elokuvaa mutta päädyttiinkin nappaamaan telkkarisarja mukaan. Vuokrattiin True Bloodin ensimmäinen tuotantokausi. Kumpikaan meistä ei ole nähnyt sarjasta jaksoakaan mutta olemme kuulleet sen olevan kuumaa kamaa (eräs perheenjäsen kertoi olevansa pahasti koukussa sarjaan).

Puolitoista vuotta sitten katsottiin koko Buffyn tuotanto ja kuviteltiin nyt olevan luvassa samanlaista letkeetä vampyyrien nirhaamista ja viihdyttävää teinihuumoria. Ei ollut.

Myönnän että True Blood olisi varmaan suunnattu enemmän omalle ikäluokalleni kuin Buffy mutta olen kai astetta muita pehmompi ja nautin enemmän kevyestä huumorista kuin verisestä roiskimisesta.

Suosittelen kuitenkin lämpimästi sarjaa kaikille, joita kiehtoo verinen vampyyri räiskintä, koska sarja on tosi makeesti tehty. Päähenkilö tuntuu vähän nössöltä eikä päävampyyri ole niin karismaattinen kuin olisi toivonut mutta kuitenkin ihan laatuviihdettä (jonkun makuun).

Olen myös saanut aikaiseksi ensimmäisen sekundakoruni. Tadaa:

Tämän tekemisessä meni ehkä puoli tuntia ja materiaalikin on vaan värjättyä metallilankaa. Hauska kokeilu kuitenkin koska olen kauan halunnut vasaroida lankaa mutta ei ole ollut lattarautaa. Ei ole vieläkään. Löysin tosin Bauhausista lekan, jonka päällä voin paukutella lankaa litteämmäksi.

Lukko on ainoa, josta olen vähän ylpeä...tämmösiä lukkoja teen varmaan enemmänkin.

Laitettiin nyt parit korut myyntiin huuto.nettiin. Sieltä löytyy aito hopeakoru ja vuorikristallikaulakoru. Korut löytyvät siis tästä ja tästä. Ajateltiin puolisoni kanssa alkaa myymään näitä koruja ihan tosissaan ja onhan tässä tullutkin jo kolmet tilaukset :) Mukavaa ajanvietettä ja työntekoa samassa harrastuksessa. Jiihaa.

Lopuksi:

Kissakevennys

Kalle pelasti mut myöhästymiseltä perjantaina.

Olen kivasti tottunut siihen ettei illalla tarvitse laittaa herätyskelloa soimaan. On ihanaa herätä sitten kun huvittaa ja syödä aamupalaa rauhassa. Herään tästä huolimatta yleensä seiskalta :) Nyt ollaan tosin sössitty unirytmi ja viimeiset pari viikkoa oon noussut vasta yhdeksän-kymmenen maissa.

Perjantaina heräsin siihen että Kalle kakoo hysteerisesti sänkymme vieressä. Loikkasin sängystä, juoksin (seinän kautta) keittiöön ja sain just sysättyä kasan talouspaperia kissan eteen kun laatta lensi. Tallustelin roskien kanssa keittiöön ja kiroilin kun huomasin kellon olevan vasta kuusi!

Olin just painumassa pehkuihin kun tajusin että munhan pitää olla Porvoossa työkeikalla ysiltä ja alkaakin jo olemaan vähän kiire! :D Hyvin ehdin käydä suihkussa, syödä rauhassa aamupalan ja tehdä vähän korua mutta ilman Kallen aamupahoinvointia olisin nukkunut pommiin :)

Kissat siis osaa auttaa tarpeen tullen (vastoin omaa tahtoaan ehkä..mutta silti).

Ihanaa sunnuntaita kaikille! :)