perjantai 1. lokakuuta 2010
Voin vääntää sen rautalangasta..
Kuukausi sitten oltiin puolisoni kanssa hänen vanhemmillaan kyläilemässä ja näyttämässä korusepän taitojamme. Appiukko innostui ja väänteli näppärästi H ja R kirjaimet metallilangasta. En uskaltanut itse kokeilla koska homma tuntui liian vaikealta (nypläsin sen sijaan ensimmäistä boxchainia ja päästelin ärräpäitä).
Päätin kokeilla rauhassa miten vaikeaa sellainen vääntelehtiminen olisi. Ei se niin mahdotonta ollutkaan. Olen tosin harjoitellut metallilangan punomista jo kuukauden päivät, että ihmehän se olisi ellen saisi mitään aikaiseksi. Homma eteni niin sujuvasti että päätin taitella meille logo-ehdotuksen.
Here Now
Nojoo, harjoittelu tekee mestarin ja kyllä tässä varmaan saa väännellä ennenkuin saan aikaiseksi jotain "oikeasti" julkaisukelpoista. Toistaiseksi näytän näitä vaan tarkkaan valitulle koeyleisölleni :)
Onneksi elämässäni on muutakin kuin rautalangan vääntelyä ja kissamme kuvaamista. Olen myös pahasti addiktoitunut iPhonen käyttäjä. Kohta vuoden ajan olen lataillut jos jonkinlaisia appseja, joista suurin osa on ihan oikeastikin loistavia. Pystyn äänittämään demoni, tuottamaan biitin, muokkaamaan valokuvani ja lähettämään tekstiviestin SAMALLA vimpaimella!! Oi tätä nykyajan tekniikkaa.
Tässä omakuva, joka on muokattu uusimmalla lemppari appsillani, PERCOLATORilla. Mahtavaa! Se muuttaa kuvan erikokoisiksi ja -värisiksi palleroiksi, joiden kokoa, muotoa ja värejä voi muunnella mielensä mukaan.
TÄMÄN kaiken lisäksi olen ehtinyt myös kuorimaan manteleita. Se ei ihan oikeasti ole vitsi. Olen melkein ylpeä siitä että olen ehtinyt kuoria niitä manteleita. Äiti-kultani toi meille nimittäin kaksi säkillistä maukkaita manteleita Turkista (jättikiitos siitä!) mutta nämähän pitää kuoria ennen syömistä. Sisäinen raakaruokailijani kieltäytyy keittämästä niitä, eli olen liottanut niitä yön yli ja seuraavana päivänä kuorinut. Sormet verillä. Kirjaimellisesti.
Kannatti kuitenkin kuoria peukku rakoille, koska näistä tuli parasta mantelimaitoa ikuna. Itse teen maitoni niin, että blendaan mantelit vesineen blenderissä ja siivilöin sideharson läpi. Toimi ihan mahottoman hyvin kahvissa tavallisen maidon korvikkeena. Tuli ihan joku jälkiruoka-kahvi mieleen. Nom, nom, nom.
Jee, jee. Ehkä tää oli täsä. Lopuksi vielä upea perjantainen auringonnousumme :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti